perjantai 15. elokuuta 2014

Oikein leppoisaa nimipäivää MINULLE ja tietysti kaikille muillekin Marjuteille. Marjut-nimestä on monta moneksi, loppuuhan nimikin t-kirjaimeen eli monikkomuodossa mennään!
Marjut on Marian hellittelymuoto (pikku Maria). Maria on heprealais-aramealainen nimi, jonka merkitys saattaa olla esim. toivottu lapsi, näkijätär, herratar. Nimi on myös liitetty Mirjam- ja Marja-nimeen. Nimipäivä on 15.8, Neitsyt Marian taivaaseenottamisen päivänä.
Wiki-mahtava-bedia kertoo, että Marjut on suomalainen naisen etunimi (eikä?!), Marja-nimen muunnelma. Nimi on ollut kalenterissa vuodesta 1964 lähtien. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Marjut on annettu 14 412 henkilölle. Eli jos vuonna 2007 Marjutteja oli 14394 ja sinä vuonna niitä tuli 11 kpl, niin voisihan tuota laskea insinöörin tekniikalla niinkin, että keskimäärin yhdeksän Marjutin vuosivauhtia tässä mennään! 2013 lopussa kaimojani+minä pitäisi siis olla 14448 kpl. Pitääköhän paikkansa?
Yläasteella puutyönopettaja kutsui minua Marjueksi. Marjut kun oli hänen mielestä kovin kovan kuuloinen nimi. Info: Marjue lienee syntynyt Marjut-nimen vanhahtavasta taivutusparadigmasta: nimi on mahdollista taivuttaa joko Marjutin tai Marjuen. Marjuen on jäänyt suurilta osin käytöstä, mutta esimerkiksi Mika Waltarilla se esiintyy vielä romaanissa Rakkaus vainoaikaan (1943). Virheellisesti ymmärretty sanavartalo (kaunis sana!) on näin luonut kokonaan uuden, vieläpä merkitykseltään ymmärrettävän nimen: Marjue voidaan mieltää suureksi tertulliseksi marjoja.
Eli yhteenvetona näistä muutamista tiedonjyväsistä nimeni kohtuullisen harvinainen, hellitelty hellan(marja)telttu, uskonnollispohjainenkin ripauksella yliluonnollisuutta...
No enpä tuota tiedä, mutta sen tiedän, että kokkikolmosta minusta ei saa sitten millään. Värkkäsin juhlakakun aamulla tosi vinoon kakkupohjaan liian vähällä täytteellä (kun ei ollutkaan hilloa tai muuta vastaavaa) ja liian vähällä kermavaahdolla (ostin hajamielisyydessäni pienen purkin aamulla kaupasta, enkä viitsinyt hakea sitä lisää), joka sekin taisi vatkautua liikaa (ei, vaan hera erottua, kuten kokkauskoulutusta saanut kaverini aikoinaan tiesi). Alkusuunnitelmissa oli laittaa muutamia viinirypäleitä kakun päälle, mutta rove olikin puoleksi homeessa :( ! Ei muuta ko keko nomparelleja tai mitä nyt tuolta kaapista löytyy kakun päälle ja A'VOT. Tulipa minun näköiseni luomus!!!! JAMIIII!!

Ei sitten liity millään tavallaan tekstiin, mutta muuten tiiviisti elämääni: Pilvin kuvaama Konna-miehemme kesälaitumilla ! Suloinen mönkijä!



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti