maanantai 14. maaliskuuta 2016

Taidevalokuva kisustamme Purpurista

Purpur on hyvin kotiutunut, mutta liikaa iholle tuleville koirille herra on varsin etäinen, näin kauniisti sanottuna. Oppikin on jo melkein mennyt perille: lintuhäkki on oltava rauhassa, keittiön pöydällä ei tassutella ja johtoja ei syödä. Purpur on näyttänyt osaamisiaan, kuten oven avaus, esineiden piilottaminen mattojen alle ym.
Purpur-nimihän jäi kisulle, kun se purisee alvariinsa: paikkaa vaihtaessaan, herätessään, huoneeseen tullessaan, tervehtiessään, leikkiessään... En ole vielä tavannut niin kurnuttavaa kissaa kuin Purpur!













Ei kommentteja:

Lähetä kommentti