tiistai 22. marraskuuta 2016

Huhhhuh! Jo on ollut menoa! Käytiin Tampereen yliopistolla Valokuvanäyttely Negotiumissa... kun vihdoin sinne löydettiin. Pimeässä ja vesisateisessa liikennemelskassa keskellä iltapäiväruuhkaa yritettiin löytää parkkipaikkaa ja kun se löydettiin, etsittiin järkyttävän kokoisesta rakennuskompleksista oikeaa ovea. Upeat valokuvat minimoi alkutuskat tykkänään. Ja Tampereelta lähtiessä oli tietenkin ihan pakko ajaa uuden tunnelin kautta. Siedettävä elämys klaustrofobisellekin ;). Muistelen vain Tromssan jättitunnelia, joka valkaisi naamani, salpasi hengityksen ja sai sydämen läpättämään kolibrin siipien tahtiin. Hyvä, että ratti pysyi hikisissä käsissä. Kammottava kokemus!
Mutta asiaan! Eilen taas ripusteltiin Vinkkeliin joulunäyttelyä. Osallistujamäärä oli hieman niukempi kuin edellisinä vuosina, mutta kaunis näyttely saatiin aikaan. Käykääs poikkeemassa. Alla minun akryylimaalaus "AINAKIN 23 koiraa ja yksi kissa". Taulun aihe kumpuaa siitä, että näen hahmoja ja naamoja vähän joka paikassa: matoissa, takan luukussa, ruoassa, lauteissa... Saati sitten, kun astuu ulos!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti